Käsitöitä: Kudottuja pipoja ja huiveja

Jos en kudo jonkin sortin sukkaa, kudon pipoja. Kovin kutomisinto alkaa aina kesällä, kun ulkona on kunnon helle. En tiedä mistä moinen johtuu, mutta niin se mulla vain menee. Kai se johtuu osittain ainakin siitä, kun en ole mikään auringon palvoja, vaan viihdyin kuumimman ajan sisällä. Mutta onneksi meillä käytetään pipoja  ja villasukkia ympäri vuoden ja aina on kiva tehdä joku uusi tekele testiin.

Aikaisemmin kun olen tehnyt pipoja omasta päästäni, niistä on tullut aina sen mallisia, että ne nousevat. Kavennan ne siis liian aikaisin, luulisin. Nyt olen sonnustautunut tälläkin rintamalla ja päättänyt tehdä pipoja vain ohjeiden mukaan (hiukan muokkaillen tietysti). Ensimmäinen ohje löytyi noin vuosi sitten kuvahaun perusteella ja se oli Lauran blogilta nimellä 'Imitaatio BB:n Tiinan piposta'. Siitä ohjeesta sain aikaiseksi tällaiset väkerrykset:

Lankana toimi Madame Tricoten Dora Sim. Lanka on 93% akryyliä ja 7% Sim-metallia. Kudoin nro 4 pyöröpuikoilla ja sen verran muokkasin ohjetta että loin 110 silmukkaa 80 silmukan sijaan. Muuten noudatin kiltisti ohjetta. Kukkasen virkkasin lopuksi, mutta ohjetta en enää muista, mistä nappasin. Oli erittäin helppo ja lopputulos kivan kolmiulotteinen! Loppulangasta tein samalla tyylillä tuubihuivin.

Kuukausi sitten villiinnyin taas tämän ohjeen pariin ja tein pikasesti itselleni uuteen takkiini sopivan keltaisen pipon. Lankana toimi jälleen saman valmistajan kuin valkoisen versionkin, Madame Tricoten 100% akryylilanka. Vyötettä en enää löytänyt, mutta ilman mitään metallilankoja oleva perus keltainen lanka. Ohje sama kuin valkoisessakin versiossa, 110 silmukkaa ja nro 4 pyöröpuikko.

Toinen pipo-ohje löytyi taitavien käsityöbloggaajien uumenista. Sitä kautta sain napattua käännettävän hilepipon ohjeen joka löytyy täältä. Tämäkin pipo on, kappas vain, tehty Madame Tricoten Dora Sim- langasta ja kudottu kaksinkertaisena nro 4 pyöröpuikolla. Tässä pipossa on se hauska juju, että sitä voi käyttää molemmin päin, kunhan vain päättelee pipon huomaamattomasti.

     

Vasemmalla puolella pipo on oikein päin. Jälleen halusin jonkun pikku söpöys-lisäyksen hienoon uuteen pipooni ja väsäilin siihen rusetin, joka on hakaneulalla vain kiinni. Näin se on helppo irrottaa, kun pipon haluaa kääntää.

Oikean puolen kuvassa pipo on käännetty nurin päin. Pinta muuttuu sileästä karheammaksi ja eläväisemmäksi. Itselleni ei ole vielä tullut suosikkipuolta, mutta rusetti on nyt ainakin tovin tuolla sileämmällä puolella.

Pintojen tekstuurista oli äärimmäisen haastellista ottaa kuvia omalla rupuisella kamerallani. Tässä kuitenkin vielä yrityksenä lähikuvaa eri puolista:

     

Sileä puoli on oikea-voittoista ja siksi paljon rauhallisempi. Nurja puoli on nurja-voittoista ja pinnasta tulee heti paljon eläväisempi ja rosoisempi. 

Kumpi puoli omaa silmääsi miellyttää enemmän? Kommentoi ihmeessä alle :)