Aiemmin jo lupailin kirjoitella teille lisää deodoranttikokeiluistani. Olen siis koko ajan käyttänyt luonnonkosmetiikan dödöjä, mutta ihan huomaamattani käyttänyt kuitenkin sellaisia, joissa on alumiinisuoloja tehostamassa vaikutusta, josta enemmän
täällä.
Tarkoitukseni kuitenkin on olla täysin alumiiniton ja hieltä haisematon yksilö, joten testaus lähti käyntiin, alumiinittomista ehdokkaista, Mádaran Bio-active- deodorantilla. Saman valmistajan yrttiversio on kuitenkin parhaimmistoa luonnonkosmetiikan deodoranttien osalta, joten luottavaisin mielin lähdin liikkeelle.
Selosteissa kerrotaan jostain BIO-yhdistelmistä, joissa anti-bakteeriset eteeriset öljyt, kasviuuteet ja palmuruusuöljy ehkäisevät tehokkaasti hien hajun muodostumista. Ecocert-sertifikaatit löytyy kyljestä ja piparminttu, kehäkukka ja kamomilla kuulostaa kivalta yhdistelmältä :)
Tuoksu on yrttinen ja raikas. Kainaloon deodoranttia laitettaessa, alkaa hieman kihelmöimään ja viilentävä vaikutus tuntuu hetken, joka varmastikin tulee piparmintusta.
Mutta. Olin käyttänyt muutaman päivän deodoranttia erilaisissa tilanteissa. Oli shoppailureissua, kotona rauhallisesti oloa, liikuntaa. Joka kerta kainaloista puski sellainen myskituoksu, että oksat pois! Se tuoksu mikä kainaloistani irtosi, ei todellakaan ollut normaali hien haju, vaan yrttinen ja likainen moska-hiki-löyhkä! Tajusin sen, että vaikka en hikoillut, silti haju oli karmiva. Muiden mielestä en kyllä haissut niin pahalle, mutta tiedätte varmasti tunteen kun tiedät että dödö on pettänyt ja se ei ole kassissa mukana...Tuoksu valtaa koko mielen ja vaikuttaa kaikkeen mitä teet..Se ei sovi tämän likan meilenterveydelle...ei laisinkaan..
Tuli viikonloppu ja olin vanhempieni luona, kunnes menetin totaalisesti hermoni. Vajaa viikko takana ja deodorantti ei toimi edelleenkään! Päätin mennä paikalliseen luontaistuotekauppaan ja ostaa jonkun alumiinisuoloja sisältävän deon. Tähän päättyi tämä kokeilu!
Sieltä sain kuitenkin niin mahtavaa palvelua ja tietoa, että sain pienen toivon pilkahduksen elämääni alumiinittomana.
Tämä oli aivan uusi asia minulle ja josta pitäisi ehdottomasti mainita kaikissa alumiinittomia deodorantteja myyvissä liikkeissä:
Kun siirryt alumiinisuoloja/alumiinia sisältävistä deodoranteista täysin alumiinittomaan versioon, kainalosi puskee sitä alumiinimoskaa ulos jonkin aikaa. Yleisin aika on noin 1-3 viikkoa. Se on täysin normaalia, että sen ajan tuoksua on havaittavissa enemmän tai vähemmän. Kainalot puhdistavat ensin itsensä ja vasta sen jälkeen deodorantti alkaa oikeasti toimimaan.
Tästä innostuneena, päätin olla haisulina vielä tovin, jospa vaikka kaikki "kakkakökkäreet" lähtisivät kainaloiden kautta ulos kehostani ja saisin tilalle ihanan luonnollisen ja raikkaan olemuksen.
Kolmisen viikkoa kesti, että se kamala tuoksu hävisi. Kylläkin, jo toisella käyttöviikolla paha tuoksu alkoi tasaisesti lieventymään ja deon tuoksu kesti pidempään. Mikä olikaan ihanampaa kuin huomata olevansa koko päivän vain deodorantin tuoksuinen :) Uskaltauduin hihattomassa topissa juoksulenkillekin ja kamalat tuoksahdukset olivat historiaa.
Jumppakausi starttasi viikko sitten ja ensimmäisenä vuorossa oli vanha kunnon kahvakuula, jossa hiki lentää ja kroppa on kovassa käytössä koko tunnin. Selvisin tunnista (valtavasta hien vuodatuksesta huolimatta) normaalin treenitunnin tuoksuisena. Perjantaina sain lopullisen varmistuksen, kun paukutin tuplatunnin muokkauksen ja zumban tahtiin. Vieressä olijat eivät nenäänsä nyrpistelleet, vaikka tomaatin värisenä ja hiestä märkänä loppuaikoja vetelinkin :)
Elämäni alumiinittomana on siis mahdollista! Ei tämä tietenkään vedä pitävyydessään mitenkään vertoja alumiinisuoloja sisältäville deodoranteille. Varmasti tulen pitämään kaapissa yhtä suoloja sisältävää dödöä "tiukan paikan" tullessa, mutta arkielämäni on nyt täysin alumiinitonta :)
